Joka neljännes suomalainen yritys suunnittelee yrityskauppoja

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Keväällä alkanut koronakriisi on herättänyt tai pakottanut useamman kotimaisen yrityksen miettimään tarkemmin varautumistaan liiketoimintaa kohtaaviin yllättäviin kriiseihin. Yhä useampi on saattanut myös huomata, että liiketoiminta kaipaa lisää tukijalkoja jo käynnissä olevasta kriisistä selviämiseen ja toiminnan kasvattamiseen. Syksyllä tekemässämme markkinatutkimuksessa selvisi, että seuraavan kahden vuoden aikajänteellä jopa neljäsosa suomalaisista yrityksistä suunnittelee tekevänsä yrityskauppoja. Määrää voidaan pitää verrattain korkeana, ja on mielenkiintoista havaita markkina-aktiviteetin säilyneen verrattain korkealla nykytilanteesta huolimatta – toisin kuin esimerkiksi Tanskassa, jossa järjestelyjen määrä on koronan johdosta tippunut merkittävästi. Tosin tämänkin vuoden tilastoissa Ruotsi pitää kärkisijaa hallussaan  Pohjoismaissa.

Tutkimuksen mukaan pakkomyynnistä tai alihinnoittelusta ei vielä toistaiseksi ole Suomen markkinassa näkynyt merkkejä, mutta ennustamme tulevan vuoden muuttavan tilannetta, koska hyvin useassa yrityksessä pitkittynyt liikevaihtoon kohdistunut paine pidentää keskipitkällä aikavälillä yritysten välisiä maksuaikoja ja voi johtaa likviditeettikriisiin hyvänkin kassan omaavissa yrityksissä. Kriisitilanteissa sykli arvioidaan usein tilanteesta johtuen lyhemmäksi kuin, mitä vaikutukset tilastollisesti osoittavat.

YRITYSKAUPPARAHOITUKSESSA SUOSITAAN KÄTEISKAUPPOJA

Kansainvälisellä tasolla odotetaan, että rahoitusolosuhteet ovat tulevina vuosina entistä monivivahteisempia. Tutkimuksien perusteella yrityskauppoihin ja uudelleenjärjestelyihin käytettävienlainojen liikkeeseenlasku on laskenut edellisvuoteen verrattuna, ja vaikka yritykset ovatkin kyenneet hyödyntämään korkotuottoisten joukkolainojen markkinoita, luotonantajat näyttävät keskittyvän uusien liiketoimien rahoittamisen sijaan nykyisten salkkujen hoitamiseen koronan häiriöiden kautta. Osasyy voi liittyä jo ennen kriisiä havaittuun suhteelliseen hyvien ostokohteiden vähäisyyteen. Tosin havaintojemme mukaan kriisin seurauksena tapahtuneet hintamuutokset tekevät useasta aiemmin haastavasta kohteesta kohtuullisemmin hinnoitellun.

Koronan johdosta velkasopimusten odotetaan olevan aiempaa kalliimpia ja lainaa myönnetään tiukemmilla ehdoilla kuin pandemiaa edeltävänä aikana.

Tutkimuksemme mukaan yrityskaupparahoituksen mahdollisuudet nähdään ristiriitaisina. Osaltaan koetaan, että korona ei sinällään ole vaikuttanut rahoitusmahdollisuuksiin mutta suunnitteilla olevat yrityskaupat ollaan rahoittamassa pääosin omalla pääomalla. Yrityskauppojen kautta tapahtuvan kasvun suhteellinen tehokkuus kassan palauttamiseen osakkeenomistajille tosin indikoi vahvan likviditeetin omaavien yritysten suhteellisesta neuvotteluvallan kasvusta. Kauppahintamekanismeista ’earn-out’-lausekkeiden käytön oletetaan selkeästi kasvavan, mutta kuitenkin jopa 40% vastaajista kokee haasteellisimpana rahoitusmallin löytämistä ja valuaation muodostamista.

Oman pääoman käytön taustalla voidaan nähdä monia syitä, toisaalta yllä mainittu velkajärjestelyjen tiukentuminen voi edistää oman pääoman käyttöä. Toisaalta, mielenkiintoista oli havaita, että omien osakkeiden käyttöä osana kauppahintaa ei kuitenkaan harkinnut kovinkaan moni tutkimukseen osallistuneista yrityksistä, vaikka osakekurssit ovat historiallisesti tarkasteltuna kaikkien aikojen huipussaan. Tämä selittynee osittain sillä, että kohderyhmään on valikoitu enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja pörssiyhtiöiden mahdollisuuksista ylipäänsä ennakoivasti julkistaa ko. tietoja. Tutkimuksessa esille tullut korkea osuus yrityksen kassan käyttämiselle liittyy todennäköisesti myös tarpeeseen signaloida yhtiön maksukykyä, kun taas osakevastikkeen käyttämisen informaatiovaikutus voi signaloida vastikeosakkeen mahdollisesta yliarvostuksesta ja siitä, että teknisesti yhtiön kannalta kalliimmalle osakevastikkeelle ei ole välttämättä saatavissa parempaa vaihtoehtoa. Rahoitusrakenne on kuitenkin hyvin pitkälle yrityskohtainen asia ja uskomme etenkin pääomarahastojen käyttävän jatkossakin merkittävää velkavipua yrityskaupoissaan.

TEKNOLOGIA, ENERGIA, MATKAILU- JA MAJOITUS – AKTIIVISIA SEKTOREITA

Korona-aikana eri sektoreilla on tutkimuksen mukaan paljon vaihtelua. Liiketoiminta-alueina voittajia globaalilla tasolla muun muassa business applications, sähköiset oppimisympäristöt, social networking, ruokakuljetukset, streaming platformit, terveydenhuolto, etätyöratkaisut. Häviäjiä puolestaan öljy- ja kaasu-, matkustus-, autoteollisuus-, perinteinen vähittäismyynti-, tilaisuusjärjestäjä-, sekä hotelli- ja ravintola-ala.

Tutkimuksessamme erityisesti matkailu- ja majoitusalalalla odotetaan järjestelyjä, mutta muina aktiivisina sektoreina pidetään teknologia ja energiasektoreita. Ensiksi mainitun osalta ajureina nähdään todennäköisesti kotimaan matkailuyritysten pääomarakenne ja mahdollisuudet löytää kohteita hyvällä valuaatiolla ja tietyillä energiasektorin osa-alueilla voidaan nähdä selittävänä tekijänä konsolidoitumistarpeet. Yksi erikoistumisalueemme teknologiasektori on perinteisesti ollut Suomessa hyvin edustettuna yrityskauppatilastoissa ja jatkaa aktiivisena myös korona-aikana.

TULEVAISUUDESSA LUVASSA HALLITTAVAA EPÄVARMUUTTA

Nykyistä markkinatilannetta kotimaassa voikin luonnehtia George Akerlofin 1970-luvulla julkaisemassa artikkelissa ”The Market for Lemons”   kuvatulla adverse selection – ongelmalla. Markkinat ovat selvästi jakautuneet kahtia tilanteisiin, joissa erinomaisia ostokohteita on melko vähän ja niistä on kova kilpailu. Näiden osalta ei ole kohdattu informaatioasymmetriaa. Muiden yritysten osalta tarjontaa on enemmän, mutta tutkimuksessa ostajia tuntui mietityttävän erityisesti ostokohteen arvo ja tulevaisuuden näkymien sumentuminen ja vuodelle 2021 ilmassa on edelleen paljon epävarmuutta. Näin olleen arvostuksen ’läpinäkymättömyys’ kyseisten yritysten osalta voi johtaa tällaisten yritysten, ja ylipäänsä markkinan, yliarvostukseen. Kohdeyritysten osalta on tällöin keskeistä sen todellisen arvon vakuuttava signalointi (nk. ’vendor DD’, luotettava sitoutuminen tuottotavoitteisiin ja avoin tiedonanto ostoprosessissa) sekä miettiä, voiko yrityskauppastruktuurin rakentaa aiemmasta totutusta mallista poikkeavalla tavalla. 

Pidämme tutkimuksen tuloksista webinaarin 11.12.2020 klo 9 ja mikäli aihe kiinnostaa ja haluat tulla mukaan webinaariin, niin voit olla yhteydessä allekirjoittaneisiin.

Jan Lindberg                                                                  Mika J. Lehtimäki

Osakas, M.Jur (Oxford), LL.M. (Helsinki)                         M.St., M.Jur (Oxford), LL.M (Helsinki)

Close Menu