ESG – Taksonomian keskeiset seikat

Olemme koonneet tähän kirjoitukseen keskeisiä seikkoja EU:n nk. taksonomia-asetuksen soveltamisesta. Taksonomia-asetusta koskevat rahoitusmarkinatoimijoiden ja suurten yritysten raportointivelvollisuutta sekä rahoitustuotteisiin liitettäviä ilmoituksia koskevaa sääntelyä kuvataan ESG-sarjamme toisessa taksonomiaosassa.

Miksi taksonomia-asetus on tärkeä

EU:n nk. Taksonomia-asetuksen kestävän taloudellisen toiminnan määrittelyjä ja tiedottamista koskevat velvoitteet tulevat voimaan osissa. Tietyt yleiset velvoitteet tulivat voimaan jo 2021. Vuodesta 2022 alkaen aletaan soveltaa tarkempaa sääntelyä kahden keskeisen kokonaisuuden osalta, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. EU on antanut molempia tavoitteita koskevien määrittelyjen osalta kattavan delegoidun asetuksen sekä yleistä tiedonantovelvollisuutta koskevan tarkemman asetuksen. Huolimatta sääntelyn laajuudesta, soveltamista helpottaa EU:n Taksonomia Kompassi, jossa voi käydä läpi tarkalla tasolla omaa toimialaa ja toimintaa koskevat tarkemmat vaatimukset – sikäli kuin ne ovat jo taksonomian piirissä.

“Vapaaehtoisesta noudattamisesta voi olla ympäristötietoisille yrityksille hyötyjä jo 2022 alkaen”

Syy miksi taksonomia-asetus on hyvin tärkeä säännös, liittyy siihen, että se sisältää kestävän taloudellisen toiminnan määrittelyt ja kategorisoinnin. Taksonomiaa käytetään ja tullaan käyttämään jatkossa laajasti EU:n lainsäädännössä. Toinen taksonomia-asetuksen tehtävä on perustiedonantovelvoitteiden asettaminen rahoitusmarkkinoilla toimiville tahoille ja (tässä vaiheessa) suuremmille listayhtiöille. Epäsuorasti asetus kuitenkin johtaa merkittäviin vaikutuksiin lähes kaikessa muussakin liiketoiminnassa.

Taksonomian ohella kaksi muuta keskeistä säädöstä ovat kestävän rahoituksen tiedonantoasetus (SFDR) ja yritysten kestävän raportoinnin direktiivi (CSRD), joka tulee jatkossa korvaamaan vastaavat nykyiset suppeammat vaatimukset (NFD).

Mitä kestävyys ympäristön kannalta tarkoittaa taksonomiassa

Kestävyyden määritelmä on selkeä, mutta on keskeistä ymmärtää, että määritelmien käytännön soveltaminen edellyttää alemmanasteiseen EU-sääntelyn perehtymistä sekä niihin pohjautuvaa empiiristä analyysiä. Taloudellinen toiminta katsotaan kestäväksi, jos se:

1. Edistää merkittävästi yhtä tai useampaa asetuksen mukaista ympäristötavoitetta
2. Ei aiheuta merkittävää haittaa millekään ympäristötavoitteelle
3. Täyttää kestävän toiminnan tarkemmat tekniset arviointikriteerit

Ympäristötavoitteet tulevat voimaan vaiheittain. Vuonna 2022 alkaa soveltaminen ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta. EU:n komissio on antanut näiden osalta 2021 delegoidun asetuksen, jota on täydennetty helmikuussa 2022 maakaasun ja ydinenergian määrittelyjen osalta. Selkein tapa selvittää onko toiminta jo taksonomia-asetuksen piirissä ja mikäli se voidaan katsoa ympäristön kannalta kestäväksi on analysoida sitä Taksonomia Kompassin avulla.

Perusvelvoitteet

Sen lisäksi, että taksonomia-asetus luo perusteet kestävän taloudellisen toiminnan määrittelyille yleissääntelyllä ja tarkemmin alemmanasteisten säännösten kautta, se asettaa rahoitusmarkkinoilla toimiville tahoille ja suurille listayrityksille velvoitteet sisällyttää raportointiinsa tiedot miten ja missä määrin sen toiminnat liittyvät kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin (nk. artikla 8 velvoitteet).

Tämän ohella taksonomia-asetus velvoittaa antamaan rahoitustuotteissa tiedot asetuksen mukaisista ympäristötavoitteista, kuvaamaan miten ja missä määrin sijoitukset ovat kestävissä taloudellisissa toiminnoissa ja antamaan niitä koskevat prosenssiosuudet sekä kuvaukset nk. mahdollistavien toimintojen ja nk. siirtymätoimintojen osuuksista.

“Käytännössä, ESG-sääntelyn laajuuden kannalta, kaikkien yritysten valmistautuminen sääntelyn laajenemiseen, sopimusketjujen, alihankinnan ja vaikuttavuusarvioinnin ja indikaattoreiden valmistelu tulisi aloittaa aikaisessa vaiheessa.”

Soveltamisala

EU:n kestävän rahoituksen nk. ESG tavoitteet ovat keskittyneet suuriin yrityksiin ja rahoitusmarkkinatoimijoihin. Tämä on omiaan antamaan käsityksen sitä, että sääntelyn soveltamisala olisi kapea. Näin ei kuitenkaan ole. Se, että rahoitusmarkkinoilla toimivat yhtiöt ovat täysimääräisesti sääntelyn piirissä tarkoittaa käytännössä, että yritykset joihin vaikkapa rahastot sijoittavat tai yritykset, joita pankit lainoittavat, jutuvat, tai ainakin tehtävien sijoitusten kannalta niiden on kannattavaa, noudattaa sääntelyä ja selvittää sekä analysoida kestävän taloudellisen toiminnan edellytykset. Tämä johtuu siitä, että esim. pääomarahastot ovat velvoitettuja tutkimaan kohdeyritysten ESG-liitännäiset toiminnot ja raportoimaan niistä omille sijoittajilleen.

Muut kuin rahoitusmarkkinatoimijat ja suuret yritykset voivat halutessaan alkaa soveltaa taksonomia-asetuksen mukaisia tiedonantovelvoiteita. Tästä voi olla yrityksille selkeitä hyötyjä jo nyt esimerkiksi mahdollistamalla sille:

• pääsyn kestävän rahoituksen piiriin (sekä eco-labeling ohjelmien ja ympäristöllisesti kestävien tuotteiden piiriin)
• brändin kehittämisen ympäristöllisesti kestävien sääntöjen nojalla

Tätä tukee se, että rahoitusmarkkinatoimijat sisällyttävät vapaaehtoisen noudattamisen piirissä olevat yritykset kestävyyslaskentaansa 2025 alkaen. Ennen tätä ne voivat kuitenkin antaa omassa raportoinnissaan tiedot kohdeyrityksistä, jotka noudattavat vapaaehtoisesti taksonomiaa. Näin ollen vapaaehtoisesta noudattamisesta voi olla ympäristötietoisille yrityksille hyötyjä jo 2022 alkaen.

Sääntelyn kattavuuden osalta tulee huomioida myös, että uusi CSRD, joka tulisi direktiiviehdotuksen mukaan saattaa osaksi EU-maiden lainsäädäntöä joulukuuhun 2022 mennessä, mm. laajentaa kestävän rahoituksen raportoinnin 2026 alkaen myös listattuun PK-sektoriin. Käytännössä, ESG-sääntelyn laajuuden kannalta, kaikkien yritysten valmistautuminen sääntelyn laajenemiseen, sopimusketjujen, alihankinnan ja vaikuttavuusarvioinnin ja indikaattoreiden valmistelu tulisi aloittaa aikaisessa vaiheessa.

Huomioita aikataulusta

• Vuonna 2022 tiedonantovelvollisuus (rahoitusmarkkinoilla toimivien ja suurten yrityksen raportointi) koskee ainoastaan laadullisia (kvalitatiivisia) tietoja
• Vuonna 2023 tiedonantovelvollisuus laajenee täysimääräisenä (teknisten standardien mukaisena) suuriin yrityksiin
• Vuonna 2024 tiedonantovelvollisuus laajenee täysimääräisenä (teknisten standardien mukaisena) rahoitusmarkkinatoimijoihin
• Rahoitustuotteiden ennakkotietojen ja määräaikaiskatsausten tiedonantovelvollisuus on jo voimassa, mutta se laajenee delegoidusta asetuksesta johtuen tarkempiin tietoihin delegoidun asetuksen voimaantulon yhteydessä